S&D-ryhmä taistelee sitovien sääntöjen puolesta, joilla varmistetaan, että yritykset ottavat vastuun ihmisistä ja planeetasta. Yritysten on aika tunnistaa ja lieventää toimintansa kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön koko arvoketjussa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella. Laiminlyönnit merkitsevät sanktioita, ja vahinkoa kärsineiden uhrien olisi voitava saada oikeutta oikeudessa. Asianmukaisen huolellisuuden noudattamatta jättämisestä määrättävät seuraamukset ja rangaistukset kannustaisivat yrityksiä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi.
Asianmukaisella huolellisuudella tarkoitamme "kohtuullista huolellisuutta". Tarkoitamme erityisesti huolellisuutta, jonka odotamme yritysten noudattavan ihmisoikeuksia, ympäristöä ja hyvää hallintotapaa. Haluamme taata tämän huolellisuuden tekemällä yrityksistä pakollisia toimenpiteitä vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseksi. Nämä toimenpiteet velvoittaisivat yritykset seuraamaan ja tunnistamaan riskejä sekä käsittelemään ja korjaamaan yrityksen toimintaan liittyviä kielteisiä vaikutuksia. Tällaisia olisivat esimerkiksi yrityksen vaikutukset sosiaalisiin ja työntekijöiden oikeuksiin, luonnon ekosysteemiin tai paikalliseen hallintoon, jos on olemassa korruption tai lahjonnan riski.
Taistelemme sen puolesta, että vastuullisesta yritystoiminnasta tulisi normi. Liiketoiminnan harjoittamisen 2000-luvulla on tarkoitettava vastuullista liiketoimintaa. Jotta tämä toteutuisi, meidän on mentävä nykyisiä vapaaehtoisia normeja pidemmälle ja saatava EU:hun sitovia sääntöjä yritysten huolellisuusvelvoitteista, jotka velvoittavat ne tarkastelemaan koko arvoketjuaan. Asianmukaisen huolellisuuden ei pitäisi olla pelkkä laatikon rastittaminen, vaan jatkuva prosessi.
Taistelemme sen puolesta, että EU:n yritysten toimesta vahinkoa kärsineiden uhrien oikeussuojakeinoja parannetaan. Lyhyesti sanottuna taistelemme sen puolesta, että ihmiset ja planeetta asetetaan etusijalle voittojen sijasta.
Haluamme varmistaa, että yritykset noudattavat ympäristöön, hallintotapaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää huolellisuutta koko arvoketjussaan - myös silloin, kun arvoketju ulottuu Euroopan ulkopuolelle. Vaikka toimitusketjut olisivat hyvin monimutkaisia, odotamme yritysten tekevän kaiken sen, mitä voidaan kohtuudella odottaa vahingon estämiseksi.
Sääntöjen on oltava laajoja, ja niitä on sovellettava kaikkiin EU:n yrityksiin, myös rahoituspalveluyrityksiin. Kaikkien yritysten, joilla on yli 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa, olisi kuuluttava velvoitteiden piiriin.
Huolellisuusvelvollisuutta koskevat vapaaehtoiset toimenpiteet (kuten OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat suuntaviivat) eivät ole onnistuneet saamaan aikaan yleistä muutosta EU:n yritysten ajattelutavassa: tuore tutkimus osoittaa, että vain 37 prosenttia vastanneista yrityksistä noudattaa tällä hetkellä ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvollisuutta, ja vain 16 prosenttia kattaa koko toimitusketjun.
Haluamme tasapuoliset toimintaedellytykset, joissa vapaaehtoisia toimenpiteitä käyttäviä yrityksiä ei aseteta epäedulliseen kilpailuasemaan siitä, että ne toimivat oikein.
Kansalaisyhteiskunta, kansainväliset standardien laatijat, jäsenvaltiot ja yritykset itse kannattavat laajalti due diligence -järjestelmää koskevaa pakollista kehystä. Vaikka yritykset eivät aktiivisesti pyrkisikään aiheuttamaan vahinkoa, monilta puuttuu silti oikeusvarmuus ja selkeys siitä, mitä niiltä odotetaan.
Oikeudellisten asioiden valiokunnan äskettäisessä äänestyksessä poliittisten ryhmien vahva enemmistö tuki S&D-ryhmän näkemystä uusista sitovista due diligence -säännöistä.
On useita esimerkkejä siitä, että asianmukainen huolellisuus olisi estänyt ympäristö- ja ihmisoikeuskatastrofit.
Bangladeshissa vuonna 2013 yli tuhat työntekijää, joista suurin osa oli naisia, kuoli ja loukkaantui Rana Plaza -rakennuksen rakenteellisten vikojen vuoksi. Tämä katastrofi valaisi niitä epäasiallisia työoloja, joita esiintyy usein maailmanlaajuisessa tekstiilien toimitusketjussa. Sitovilla due diligence -säännöillä voimme varmistaa, että EU:n yritykset pyrkivät kaikin kohtuullisin keinoin tunnistamaan ja puuttumaan niiden työntekijöiden oikeuksien loukkauksiin, jotka valmistavat vaatteet, joita ostamme ja käytämme joka päivä.
Nigerin suistossa sijaitsevan Ogonilandin saastuminen on toinen järkyttävä esimerkki siitä, miten vastuullisen yritystoiminnan puute on vahingoittanut ympäristöä ja aiheuttanut mittaamatonta vahinkoa ihmisten terveydelle, kodeille ja toimeentulolle.
Maailmanlaajuisen teknologiatoimittajan tehtailla Shenzhenissä itsemurhien aalto osoitti, että jotkut työntekijät kuolisivat mieluummin kuin joutuisivat kohtaamaan uuden päivän liukuhihnalla. Työolojen parantamisen sijasta yritys reagoi siihen siten, että monien rakennusten ulkopuolelle asennettiin suuret verkot. Tällaista liiketoimintatapaa ei saisi koskaan hyväksyä EU:n yrityksen alihankkijalta, ja uhrien tai heidän edustajiensa olisi voitava saattaa emoyritykset vastuuseen.
EU voi tehokkaasti pitää kiinni maailmanlaajuisista ilmastositoumuksistaan vain asettamalla yritykset vastuuseen liiketoimintansa seurauksista. Maailman suurimpina markkinoina EU:n yrityksillä on tärkeä rooli maailmanlaajuisten normien asettamisessa. Laajentamalla huolellisuusvelvoitteen soveltamisalaa koko toimitusketjussa EU voi vaikuttaa myönteisesti maailmassa kansainvälisenä standardien asettajana, joka vastaa ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeusloukkausten kaltaisiin haasteisiin.
Uusien sääntöjen avulla voimme myös saattaa yritykset vastuuseen, jos ne eivät täytä huolellisuusvelvoitteitaan; toisin sanoen, jos ne ovat myötävaikuttaneet vahinkojen syntymiseen tai aiheuttaneet vahinkoja, jotka olisi voitu estää, voimme varmistaa, että uhrit saavat helpommin oikeutta.
Mielestämme yritysten toimitusjohtajien olisi vastattava due diligence -prosessin valvonnasta. Haluamme varmistaa, että piilottelua ja porsaanreikiä ei enää ole. Haluamme, että yli 1000 työntekijän yrityksissä palkat ja palkkiot sidotaan due diligence -tarkastuksen suorittamiseen.
Yritysten on oltava yhteydessä asianomaisiin sidosryhmiin ja niiden edustajiin, kuten ammattiliittoihin, koko due diligence -prosessin ajan. Jos yrityksellä ei ole riittävästi tietoa mahdollisista haitoista, sen olisi saatava kansalaisyhteiskunnan järjestöt hankkimaan asiaankuuluvaa tietoa.
Haluamme, että yrityksille, jotka eivät noudata sääntöjä, määrätään seuraamuksia, jotka voivat olla jopa 5 prosenttia yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Viranomaisten julkisen nimeämisen ja häpäisemisen pitäisi olla toinen keino varmistaa, että yritykset noudattavat sääntöjä, sen lisäksi, että tuotteet poistetaan EU:n markkinoilta. Asianmukaista huolellisuutta koskevien sääntöjen rikkominen vaikuttaa myös siihen, että yritys otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa.
Euroopan parlamentti vahvisti 1. kesäkuuta 2023 kantansa pakollisista säännöistä, joilla ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset sisällytetään yritystoimintaan. Huolimatta Euroopan parlamentin konservatiivien yrityksistä vesittää uudet säännöt, enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä äänesti edistyksellisemmän lähestymistapamme puolesta.
Kun parlamentin neuvotteluvaltuuksista on sovittu, S&D-ryhmä jatkaa kovaa työtä tämänhetkisen toimikauden loppuun asti, jotta EU:n hallitusten kanssa päästäisiin sopimukseen neuvostossa.
Tämä on käännekohta. Useimmat yritykset ottavat velvollisuutensa ihmisiä ja ympäristöä kohtaan vakavasti, ja nämä uudet, oikeudenmukaiset säännöt auttavat yrityksiä entistä enemmän, koska ne estävät niitä harvoja suuria cowboy-yrityksiä - yrityksiä, joita johdetaan epärehellisesti ja epäeettisesti - rikkomasta sääntöjä.